Salaojien kunnon tarkastaminen säännöllisesti pitää rakenteet paremmassa kunnossa

Katto

Salaoja- ja sadevesijärjestelmällä pidetään mikä tahansa omakotitalo, rivitalo, kesämökki tai toimistorakennus kuivana. Sadevesijärjestelmä, eli kattokaivot (tasakatolla) tai vesikourut ja syöksyputket ohjaavat kaikki katolta alas valuvat vedet tarpeeksi kauas rakennuksen kivijalasta. Jos olet kerännyt sadevesiä talteen, olet huomannut, miten paljon vettä voi yhden sateen aikana sadevesitynnyriin kertyä. Jos sadevesijärjestelmää ei olisi, tuhannet ja taas tuhannet litrat sade- ja sulamisvettä päätyisivät maaperään ihan rakennuksen perustusten viereen. Salaojajärjestelmä ohjaa maahan pelkän sateen takia imeytyvän kosteuden poispäin rakennuksesta, mutta puutuvan katon sadevesijärjestelmän takia voivat salaojitus ja sokkeli vesieristys pettää. Jos kosteus pääsee nousemaan rakennuksen perustuksiin, voi kellariin tulla vesivuotoa ja koko rakennukseen erilaisia kosteushaittoja, mukaan lukien hometta. Salaojien kuntokartoitus ja remontointi on siis yksi parhaimmista päätöksistä rakennuksen arvon, terveyden ja asumiskelpoisuuden säilyttämiseksi.

Salaojajärjestelmän kunnossapito

Putket

Jos rakennuksen salaojat on säännöllisesti kuntotarkastettu ja huollettu, eivät keväiset sulamisvedet tai kesän sadekuurot saa aikaan ikäviä yllätyksiä kellariin tai rakennuksen sokkeliin. Salaojat tulisi kuntotarkastaa kahden vuoden välein. Tämä on helppoa, sillä nykyaikaisiin salaojajärjestelmiin kuuluu tarkastuskaivo. Tarkastuskaivo on yksitasoissa perustusratkaisuissa mahdollista asentaa myös jälkikäteen. Tarkastuskaivosta kannattaa kuntotarkastuksen yhteydessä poistaa kaikki hienoaines, mitä sinne veden mukana kulkeutuu. Tarkastuskaivoon kurkkaaminen paljastaa, jos järjestelmä on tukossa. Mikäli putket ovat veden pinnan alla, on salaojajärjestelmän toiminnassa jotain häikkää, ja se vaatii toimenpiteitä. Jos tarkastuskaivo osoittautuu aivan tyhjäksi, viittaa sekin mahdollisiin toimintahäiriöihin. Kannattaa ottaa yhteyttä kotipaikkakunnalla toimiviin salaojaurakoitsijoihin, sillä vain toimivasta salaojajärjestelmästä on apua kiinteistön rakenteiden varjelemisessa kosteusvaurioilta. Salaojaurakoitsija voi suorittaa salaojien videokuvauksen selvittääkseen, missä vika on. Salaojaputket voivat olla tukossa tai rikki, salaojaputki voi olla irronnut salaojakaivosta, salaojaputken kaato saattaa olla väärin päin, tai salaojaputket on voitu muutoin asentaa virheellisesti. Useimmiten on kuitenkin syynä salaojaputkien huoltamatta jättäminen.

Yleisimpiä sadeojajärjestelmään liittyviä ongelmia

Yleisimpiä omakotitalon, taloyhtiön tai esimerkiksi rantamökin sadeojajärjestelmään liittyviä ongelmia ovat ne, että katolta tulevat sadevedet on ohjattu tarkastuskaivoihin (mikä muuttaa salaojajärjestelmän varsinaiseksi perustusten kastelujärjestelmäksi!), perustusten routasuojaus uupuu, tai perustusten vedeneristys ei toimi. Voi myös olla, että rakennuksen perustusten alus- ja vierustäyttöihin käytetty maa-aines osoittautuu liian hienojakoiseksi, tai että rossipohjan tuuletus ei toimi. Jos rossipohjaa ei säännöllisesti tarkasteta, voi sen maapohja kastua.

Sadeojajärjestelmä

Jos kellariin tulee vettä, sokkelin maalipinta hilseilee, tai tarkastuskaivot ovat liian täynnä, ota yhteyttä alan asiantuntijaan. Hän arvioi, missä vika piilee, miten se korjataan, ja mitä se maksaa. Moni vain maalaa sokkelin uudelleen, jos sen pinnalla on kalkkihärmää tai hilseilevää maalia. Tällöin varsinainen ongelma jää selvittämättä, ja kosteus saattaa edelleen uhata talon rakenteiden kuntoa. Salaojaremontti omakotitalossa voi maksaa jopa kolmekymmentä tonnia. Hintaa salaojien ja perustusten korjaamiselle ei kuitenkaan voi etukäteen sanoa, siksi tarvitaan aina kuntoarviointi.

Parhaat tavat tukea salaojajärjestelmän kuntoa ja välttää rakenteiden kosteusvauriot ovat pitää huolta katon sadevesijärjestelmästä ja olla asentamatta terasseja ja perennapenkkejä kiinni perustuksiin. Talon perustuksia voi kiertää vaikka kivetys, mutta eivät kukkaistutukset. Kasveista ja esimerkiksi terassirakennelmista voi olla se haitta, että ne ohjaavat kosteutta perustuksiin. Sokkelikorkeuden on suositusten mukaan oltava ainakin 30 cm maan pinnasta. Sadevesijärjestelmää ylläpidetään tarkastamalla ja puhdistamalla se roskista. Vesikourut ovat päältä auki, joten niihin kertyy koko ajan puiden lehtiä, neulasia ja muuta törkyä. Roskat kannattaa puhdistaa tai puhdistuttaa vähintään joka syksy, mutta mieluiten myös keväisin, sillä roskat voivat tukkia rännin. Tukossa olevan rännin kanssa päädytään samaan tilanteeseen kuin rännittömässä talossa, sillä kaikki vesi valuu rännien yli imeytyen maaperään liian liki perustuksia. On myös otettava huomioon, että roskien tekemien tukosten takia ränneissä on alituisesti seisovaa vettä. Seisova vesi saa vesikourut ruostumaan, ja talven tullen vesikouru jäätyy umpeen. Tästä kertovat räystäistä roikkuvat vaaralliset ja terävät jääpuikot. Ehjät ja toimivat vesikourut ohjaavat kaikki kattoa pitkin alas tulevat runsaat sade- ja sulamisvedet alastuloputkiin, ja niistä edelleen (esimerkiksi loiskekourujen kautta) ainakin kolmen metrin päähän rakennuksesta. Sadevesijärjestelmän kuntotarkastus ja rännihuolto on siis erittäin oleellinen tapa pitää huolta rakennuksen ulkopuolisen kosteudenpoiston toimivuudesta ja välttää rakennuksen kosteusvauriot.

Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.