Kuinka rakennusala on kehittynyt Suomessa viime vuosina

Rakennusalan kehitys Suomessa on viime vuosina ollut kaiken kaikkiaan hyvin positiivinen. Rakentaminen on lisääntynyt, ja alan uskotaan työllistävän hyvin jatkossakin. Rakennusala työllistää Suomessa noin 250 000 henkilöä, mutta ala kärsii samaan aikaan sekä työvoimapulasta että rakenteellisesta työttömyydestä. Lisäksi poliittisissa päätöksissä ei ole osattu ottaa tarpeeksi huomaan alan kehitystarpeita, joten tilanne voisi olla parempikin. 

Rakennusala on merkittävä työnantaja

Joka viidennes maamme työllisistä työllistyy rakentamisen ja rakennetun ympäristön ylläpidon saralla. Rakennusala on siis varsin merkittävä työnantaja. Noin 250 000 henkilöstä noin kolmasosa on pääurakoitsijoiden palkkalistoilla ja loput kaksi kolmasosaa työskentelevät joko vuokratyönantajien tai aliurakoitsijoiden palveluksessa. Tässä luvussa ovat mukana niin toimihenkilöt kuin yrittäjätkin – myös he, jotka tekevät maansiirtoa ja maa-aineksen hävitystä työmaalta. Osa työskentelee talonrakentamisen parissa; osa taas esimerkiksi vesirakentamisessa. Kokonaismäärästä noin 100 000 henkeä on työntekijöitä, noin 35 000 henkeä taas toimihenkilöitä. Loput ovat yrittäjiä, eli rakennusala on hyvin pienyritysvaltainen. Rakennustoimialalla työskentelee kaupparekisterin mukaan noin 50 000 yritystä. Rakennusala työllistää tällä hetkellä merkittävästi ulkomaalaisia työntekijöitä; esimerkiksi talonrakennusalalla noin viidennes kaikista työntekijöistä on ulkomaalaisia.

Rakennusala on kuitenkin hyvin herkkä suhdanteiden vaihtelulle. Laskusuhdanteen aikana rakentaminen vähenee ja työttömyys uhkaa alalla työskenteleviä. Lisäksi ala on melko kausiluonteista. Moni rakennusalalla työskentelevä joutuu viettämään talvikuukaudet joko työttömänä, alityöllistettynä tai lomautettuna. Kesä ja syksy ovat niin korjausrakentamisen kuin uudisrakentamisenkin sesonkiaikaa, ja moni alalla työskentelevä tekeekin pitkää päivää rakennustyömaalla.

Lisäksi esiintyy rakenteellista työttömyyttä, sillä alikoulutettu, ikääntynyt tai kaukana kasvukeskuksista asuva rakennusalan työntekijä ei valitettavasti työllisty kasvusuhdanteen tai sesonkikuukausienkaan aikana.

Poliittiset päätökset estävät rakennusalan kehittymisen

Rakennusmiehet

Politiikkoja on syytetty siitä, että he ovat tehneet koulutuspolitiikassa rakennusalan kannalta huonoja päätöksiä, ja että rakentamisen tutkimusta ei tueta riittävästi. Nämä tekijät hidastavat rakennusalan kehittymistä. Rakennusala on kasvussa, ja se työllistää merkittävän osan suomalaisista. Investoinnit rakennusalalle työllistävät suoraan tai välillisesti merkittävästi enemmän suomalaisia kuin esimerkiksi teknologiateollisuuteen tehdyt investoinnit. Silti rakennusala ja sen tarpeet tuntuvat unohtuneen poliittisessa päätöksenteossa. Rakennusala ei ole juurikaan saanut innovaatioita rahoittavalta Tekesiltä varoja uusia hankkeita varten, eikä pääkaupunkiseudulla enää tarjota kunnollista rakennusalan korkeakoulutusta. 

Jos rakennusalaa tuettaisiin enemmän, Suomen työllisyysastetta olisi mahdollista nostaa lähemmäs hallituksen tavoitteita. Valtiovallan avustuksella rakennusalan toimijoiden olisi myös mahdollista parantaa kansainvälistä kilpailukykyään ja luoda uusia innovaatioita. Rakennusalalla on potentiaalia osallistua maamme palveluvientiin, jos tutkimusta ja erilaisia kokeiluhankkeita tuettaisiin enemmän.

Missä tulevaisuuden työntekijät?

Jo tällä hetkellä rakennusala kärsii työvoimapulasta. Pulaa on muun muassa rakennustyöntekijöistä, kattoasentajista, betonirakentajista, rakennussähköasentajista ja rakennusinsinööreistä. Eniten pulaa osaavasta ja koulutetusta henkilökunnasta on Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Vaikka nopeimman kasvun uskotaan lähitulevaisuudessa taittuvan, rakennusala tulee tarvitsemaan myös jatkossa uusia työntekijöitä. Korjausrakentaminen tulee työllistämään vastaisuudessakin, sillä Suomen asuntokanta vanhenee. Lisäksi maassamme on suunnitteilla suuria metsäteollisuuden hankkeita. 

Koska rakennusalalla on jo nyt pulaa insinööreistä ja muista korkeakoulutetuista työntekijöistä, kannattaa harkita kouluttautumista rakennusalalle. Työnäkymät ovat varsinkin Etelä-Suomessa erittäin hyvät. Tällä hetkellä nuoret eivät ole kuitenkaan kovin kiinnostuneita rakennusalasta. Vaikka oppilaitoksiin saadaankin sisään oppilaita, iso osa keskeyttää koulutuksen ja hakeutuu muille aloille. Osasyy rakennusalan matalaan suosioon voi olla siinä, että rakennusalan maine on laskenut viime vuosina. 

Vaikka harmaa talous onkin saatu aisoihin ja rakentamisen laatu on Suomessa kaiken kaikkiaan varsin korkea, mediassa esiin nostetut epäonnistumiset ovat saaneet paljon huomiota – kaikki pohjoisinta Suomeakin myöten ovat kuulleet esimerkiksi Länsimetron epäonnisuudesta. Lisäksi laatuun on vaikuttanut se, että rakentajaksi on tavattu valita se, joka lupaa tehdä urakan halvimmalla. Kuten usein sanotaan, halpaa ja hyvää on vaikea saada samassa paketissa. Monimutkaiset aliurakoitsijoiden ketjut, puutteelliset suunnitelmat, ontuva kommunikaatio ja osaamattomien tai vailla kunnollista perehdytystä olevien työntekijöiden käyttäminen ovat aiheuttaneet epäonnistumisia ja riitoja. Tämä on johtanut myös työn tuottavuuden kehittymisen pysähtymiseen. Työn tuottavuus on jämähtänyt sille tasolle, kuin se oli 1970-luvulla. Rakennusala onkin alkanut etsiä keinoja työn tuottavuuden parantamiseen juuri vuoropuhelua ja yhdessä tekemisen meininkiä kehittämällä. Jos suunnittelijat, urakoitsijat, konsultit ja esimerkiksi töiden tilaajat kommunikoisivat paremmin keskenään, urakat sujuisivat nopeammin, kustannustehokkaammin ja ilman riitelyä.